Mistäköhän kaikki alkoi?

Olenhan mä aina liikkunut enemmän ja vähemmän. Useimmiten enemmän. Oulussa asuessani hiihdin 53 kilometriä Tervahiihdossa, silloin olin tosin autottomana pyöräilijänä paremmassa kunnossa kuin koskaan. Mutta kestävyysjuoksun olen aina kiertänyt kaukaa aina 37 ikävuoteen saakka. Olen ajatellut, ettei ole mun juttuni. Lenkeistä on aina jäänyt käteen verenmaku suuhun, pistävät kyljet ja vinkuva hengitys. Fysiikkani piikkiin lapsuuden astmaatikkona laitoin nuo ongelmat.

Viisas vaimoni kuitenkin useita kertoja ehdotti, että mahtaisiko kyseessä olla vain väärä vauhdinjako? Miksi en pystyisi juoksemaan, kun kerran pystyn pelaamaan mailapelejä, hiihtämään ja pyöräilemään?

Viime vuonna alkukesästä kärpänen sitten puraisi. Ostin juoksukengät ja painelin lenkkipolulle. Yksin ja vaimon kanssa. Pidimme vauhdin maltillisena. Suoraan ruokapöydästä lähdettyäni alkoi kyllä pistää, vinkua ja puuskuttaa, mutta muuten tuntui kerta kerran jälkeen paremmalta. Ja sitten tapahtui se, mistä kollegani, ystäväni ja kokenut maratonjuoksija kertoi – parin viikon jälkeen juoksukunto kohoaa dramaattisesti. Niin tosiaan tapahtui. Pari – kolme viikkoa juostuani minulla olikin vaimolleni ilmoitusluonteinen asia - aion juosta ensi toukokuussa puolimaratonin.

Tuo päätös on pitänyt ja ilmoittautuminen Helsinki City Runille on hoidettu marraskuussa. Juoksukellon hankkiminen synttärilahjaksi heinäkuussa oli viisas päätös - juoksupäiväkirja on piirtynyt koneelle. Keskimäärin kolmesti viikossa lenkkeilen, nyt kovimpien pakkasten aikaan ulkoilma on vaihtunut kuntokeskuksen juoksumattoon. Kilometrejä kertyy viikossa yhdestä pitkästä ja kahdesta lyhyemmästä noin 30. Samaan aikaan kestävyysharjoittelun kanssa on menossa kohtuullinen painonpudotusprojekti. Siitä ehkä jossakin yhteydessä myöhemmin.

Olis hienoa saada tälle blogille kirjoittajiksi mukaan "kohtalotovereita". Oletko ottanut saman tavoitteen ja treenaamassa ehkä ensimmäistä kertaa puolikkaalle? Lähdetkö kirittäjäksi ja kiritettäväksi Helsinkiin? Olisi tosi mielenkiintoista kuulla muiden aloittelijoiden treenauksesta, tuntemuksista ja kokemuksia tavoitteen lähestyessä. Viimeistelyvaihe lienee kaikista mielenkiintoisinta.

Ylös, ulos ja lenkille!